Hyi yäk!

Neulottuihin tiskirätteihin epäluuloisesti suhtautuvalle pikkusiskolle piti tietenkin tehdä joululahjaksi sellainen. Jostain vihoviimeisestä alesta hommattua Novitan Bambua (vanhaa versiota siis) esille ja ohje täältä. Neuloin ensin yhden ihan ohjeen mukaan, mutta kovin pieneltä tuntui (ja yäk-tekstistä neuloin pari kerrosta kahteen kertaan) joten toiseen versioon neuloin ala- ja yläpäähän 13 krs ainaoikeaa ja sivuille samaa 5 sijasta kymmenen s leveydeltä. Kylläpäs tästä nyt analyysi tuli, vaikkei kyseessä ole kuin rätti :)

Kuva otettu iltahämärissä. Tässä vielä ohjeen laatijan rätti.

Siskojen lapaset

Joulupukki vei kahdelle pikkusiskoista perusohjeella Isoveljestä neulotut lapaset. Mustat neuloin jämälangoista: mustasta tein aikoinaan pipon ja punaisesta sukat. Yksiväristen lanka on tuottamuksellisesti juuri näitä varten hankittua. Se olikin huomattavasti karkeampaa kuin tuo viitisen vuotta aiemmin ostettu, eron huomasi jopa uljas aviomieheni. Hinta ei kuitenkaan liene noista ajoista tippunut? Lankaa sain menemään yhteensä 168 grammaa. Ja lapasethan tietysti paketoidaan I-marketin lapasaiheiseen paperiin.

Joulupukin viemiä

Nyt voi jo paljastaa, mitä tontut marraskuussa askartelivat. Prismasta löysin puisia henkareita ja tajusin heti että mummot ja isoimman tytön kummi ovat varmasti aina toivoneet yksilöllisiä kustomoituja vaateripustimia. Lahjalle on varmasti käyttöä, mutta sen voi toisaalta hyvillä mielin sulkea kaappiin :)

Hiplattavaa

Nykyään käyn lankaostoksilla muualla kuin Prismassa tai Citymarketissa niin harvoin, että tällaisen tapauksen yhteydessä on syytä laatia blogikirjoitus :D Maanantaiaamupäivän kuljeskelin kaupungissa nuorimmaisen kanssa. Joululahjaostokset saatiin viikonvaihteessa niin hyvälle mallille, että aikaa oli katsella jotain mukavaa ihan itsellekin. Olisihan tuon kaupan vaikka tyhjentänyt, mutta ihailtavalla tavalla säilytin malttini ja ostin vain pari hassua kerää.

Näistä itselle luksussukat ja nuorimmaiselle myssy, kunhan kasvaa ohi noista viime kuussa väännetyistä 60 cm myssyistä.

Villieläinkuosia en ole paljon harrastanut :D, mutta ensi vuonna 35 vuoden kypsässä iässä tiikerisukat kuuluvat melkeinpä asiaan.

Että tämmöisiä siis. Nyt pitää vain päätellä parit joululahja-asiat, jotta pääsen näiden kimppuun :D

Minttujääsuklaa

Tänään tehtiin tyttöjen kanssa pieni koe-erä joulunameja. Näitä tehtiin aikoinaan pikkusiskojenkin kanssa. Piparminttuaromia kaatui massaan joskus aika topakasti. Sitä roiskui yleensä muuallekin, muistaakseni kirveli silmässä aika ilkeästi. Tästä johtuen olen viime aikoina korvannut aromin Marianne-rouheella. Lapset voivat ripotella rouheen lopuksi namien pinnalle. Hyvä vaihtoehto on myös chili-suklaarouhe, jota ainakin muutama vuosi sitten löytyi Prisman maustehyllystä. Sitäkään ei tosin pidä hieroa silmiin.

Sulatin tähän annokseen 100 g tummaa suklaata ja 50 g kookosrasvaa. Nameja tuli noin 25 ja alustavan koemaistelun perusteella vallan hyviä.

Toiseen ohjeeseen linkki tässä tekstissä.

Tontun töissä

Keittiön pöytä on ollut pari viime päivää tonttujen käytössä siinä määrin että ruokailu on viisihenkisessä perheessä tapahtunut vuoroissa. Kimalleliimaa, yleisliimaa, timantteja ja akryylimaalia on yhdessä jos toisessakin paikassa. Tontut eivät tietenkään paljasta yllätyksiään ennen joulua. Lisäksi maalattiin ja koristeltiin muutama tyhjä suklaarasia (olivat jemmassa, joten esivalmisteluja suklaansyönnin muodossa ei tarvittu), joista tässä 6-vuotiaan versio. Tarkoitus olisi tehdä rasioihin jouluviemisiksi herkkuja, esim. näitä.

Viimevuotista lahjapaperia oli vielä tähteellä muutamaa pakettia varten, joten saadaan tonttujen yllätykset paketoituina perille jo tänä viikonloppuna.

Roberton kakku

Neulelaatikon siivouksen ohella olen tässä viime aikoina siivoillut keittiön kaappeja. Kun kaikki keksit ja suklaat oli siivottu pois kuleksimasta, uskaltauduin kurkistamaan syvempiin kerroksiin. Löytyi muun muassa mantelimassaa, kuivahtaneita rusinoita ja aprikooseja. Pientä kakkukirjaa selaillessa törmäsin tähän ohjeeseen. Noudatin ohjetta muuten tarkkaan, mutta käytin alkoholina calvadosta (myös viinakaappia on siis siivoiltu) ja laitoin aprikoosit ja rusinat pariksi tunniksi siihen likoamaan. Eivät painuneet vuoan pohjalle, vaikka jauhotus jäi välistä.

Kakun kuva on itse asiassa kirjan kannessa. Aika paljon on näköjään vihreitä lehtiä ja tuoreita hedelmiä pitänyt lautaselle asetella, kun kakku itsessään on kovin vaatimattoman näköinen. Tässä vielä inhorealistisempi otos :)

Kakku kuitenkin maistui varsin mainiolta tällaisenkin marsipaaninvihaajan suussa. Ei naapurin rouvakaan huonoa tykännyt. Kakkua jäi onneksi vielä muutama palanen kotirouvan päiväkahvihetkiä sulostuttamaan. Ohje tässä:

Roberton kakku

100 g voita
200 g mantelimassaa
2 munaa
runsaat 2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
(ei lainkaan leivinjauhetta)
1 runsas tl vaniljasokeria
1 dl rusinoita
6 hienoksi silputtua kuivattua aprikoosia
2 rkl konjakkia, viskiä tai rommia

Voitele ja leivitä pieni pyöreä kakkuvuoka - mieluiten irtopohjainen, halkaisijaltaan noin 20 cm. Leikkaa mielellään leivinpaperista pyöreä pala ja aseta se vuoan pohjalle, niin valmiiseen kakkuun ei joudu niin paljon leivänmuruja.
Sulata voi ja pane se sivuun. Raasta mantelimassa karkeaksi (se käy helposti yleiskoneen karkealla raastinterällä). Pane mantelimassa sivuun.
Vatkaa munia ja sokeria, kunnes vaahto on todella kuohkeaa ja hyvää. Lisää siihen sulatettu voi ja sekoita. Kääntele joukkoon raastettu mantelimassa.
Sekoita pienessä kulhossa vehnäjauhoihin vaniljasokeri, rusinat ja aprikoosisilppu. Sekoita ne kaikki munataikinaan. Mausta konjakilla tai viskillä tai rommilla. Kaada taikina voideltuun vuokaan.
Paista 160 asteen lämmössä n. 45-50 minuuttia, jos vuoan halkaisija on 18 cm. Tai suunnilleen 40 minuuttia, jos vuoan halkaisija on 20 cm.
Tämä kakku jähmettyy jäähtyessään - sen pitää siksi seistä mieluiten 2 vuorokautta ennen kuin se tuodaan tarjolle. Jos se leikataan ensimmäisenä päivänä, kakusta tulee liian tahmea, vaikka hyvältä se silloinkin maistuu.

Vihreät lapaset

Itselle vihreästä Isoveljestä. Perusohjeella tein, puikot 5 mm ja melkein koko kerä eli 81 g meni. Nopeasti valmistuivat. Ei kai näissä muuta.

Jotain sinistä

Kahteen edelliseen tekstiin viitaten neulelaatikosta löytyi vielä lisää asioita. Vaaleansininen Luxus Cottonista (37 g) neulottu myssy oli nyörejä vailla ja 60-senttiselle Novitan Woolista (25 g) neulotut sukat piti vain päätellä. Viime viikolla aloitettu turkoosi myssy on Woolia sekin ja lankaa kului 26 g. Nyt ei puutu enää kuin pieni vauva, jolle nämä lahjoittaisi :)

Toinen myssy ja sukat

Kaapista löytyneen vaihtoehdoksi kokosin viikolla neulomani myssyn. Nalle Taika-kerän olin ostanut jo alkusyksystä kaappiin lojumaan. Sukat neuloin viime viikolla hyväksi havaitulla mallilla. Lankaa kului kaikkiaan 58 grammaa.

Isänpäiväksi leivoin sankarin toivomuksesta britakakun vadelmilla, kermalla ja tummalla suklaalla. Äkki-imelää, mutta hyvää :)

Vauvan myssy

Sää jäähtyy takuulla lähiaikoina, mistä syystä neuloin nuorimmalle hyväksi havaitulla mallilla myssyn. Pöydänkulmalla se nyt odottelee kasaamistaan. Näitä on niin kiva tehdä, että aloitin jo toisenkin. Sitten päädyin jostain syystä tonkimaan valmiiden, mutta päättelemättömien töiden laatikkoa. Sieltähän löytyi joskus kauan sitten neulotut valmiit myssyn palaset. Kokosin ne ja niinhän tuo näyttää sopivalta. Mallikaan ei pannut pahakseen sovituksesta.

Lanka Novitan Luxus Cotton ja sitä kului 37 grammaa. Ohje löytyy esimerkiksi täältä.

Jäniksen uudet vaatteet II

Tohvo-jäniksen äiti on ollut vaatteiden tarpeessa pitkään ja tästä puutteesta on toistuvasti allekirjoittaneelle huomautettu. Viikolla jouduimme olemaan useamman päivän sisällä räkätaudin vuoksi. Näitä sitten virkkailin sitteriä kiikuttaessani, nenien niistämisen ja pyllyjen pyyhkimisen välissä. Tico ticon jämiä kului melkein 10 grammaa :)

Tuubi

Sain jo toista vuotta sitten lahjaksi pari kerää luonnonvalkoista Rowan Tumblea. Kaivoin kerät äitiysloman alussa esille, mutta näin kauan meni ennen kuin sain ostetuksi sopivat puikot. 12 mm kepakoita epäiltiin 3-vuotiaan toimesta vauvan suksisauvoiksi. Tätä tuubia neuloessa ei kauan nokka tuhissut. Silmukoita oli 30 ja lankaa meni pikkuisen vajaa 200 g. Tämän voisin harkita antavani vaikka pois, kun en oikein osaa valkoisia vaatteita käyttää muualla kuin töissä.

Sädekehä ja viaton ilme, vakuutan kuitenkin ettei mitään kepposia ole tehty.

Keskikuviosukat

Äitimuorille neuloin synttärisukat punaraitaisesta 7 veljeksestä, Novitan sukkalehden ohjeella o niinkuin keskikuviosukat. Helpot ja suhteellisen nopsat oli tehdä, vaikka ranskalainen kantapää oli minulle ihan uusi tuttavuus. Raitalanka tuo kuvion niin paljon paremmin esille kuin yksivärinen. Lankaa kului 122 g. Koko on 38, puikot 3,5 ja käsiala totuttuun tapaan tiukkaa. Silti sukka mahtui paksuun koon 40 räpylään kuvausta varten. Toivottavasti puolta sirompi äitimuori ei huku sukkiin. Onnea nyt joka tapauksessa :)

Sukkalehti on vähän unohtunut, vaikka hyvä aikomus on ollut toteuttaa siitä useammat varpaanlämmittimet. Piirakkasukat sain joskus tehtyä, 7 veljeksestä nekin.

Synttärikoristeita

Isoin tytöistä täyttää huomenna kuusi vuotta. Juhliminen aloitettiin jo toissapäivänä. Serpentiinien sijasta askarreltiin kuvio- ja kakkupapereista tällaisia koristeita. Idea löytyi Made in home -kirjasta, jonka ostin hiljattain Suomalaisen alesta. Ohuen kakkupaperin ompelu ei tuottanut yllättäen minkäänlaisia ongelmia.

Pöydän koristeeksi teippasin myöskin muutaman kakkupaperin. Pöytäliinana toimiva lakana jäi kiireessä silittämättä :) Lisäksi Ikeasta löytyi hempeänsävyisiä paperipalloja ja -sydämiä. Huomenna on sitten isompien juhlien vuoro, kakkupohja tuoksuu jo uunissa.

Syysverho

Minäpä se reipastuin ja ompelin eilen viime postauksessa mainitun verhon. Kangas on ostettu jo kesällä, mutta sen ompelu unohtui pariksi kuukaudeksi. Noita 2,5 m kankaita löytyy muuten kaapista useita, sopivat tilanteen mukaan joko keittiön pöydälle tahi verhoiksi.

Onnistuin sitten nuorimmainen tissillä ottamaan kuvan, jossa ei näy yhtään lelua, vaatemyttyä eikä puklurättiä :)

Odotussukat

Petroolinsinisestä 7 veljeksestä loin 42 silmukkaa joskus heinäkuun lopulla äitipkl:lle lähtiessä. Ihan hyvä että loin, sillä juuri tuolla kertaa ajat olivat yli tunnin myöhässä. Neulomus jäi kassiin ja pyöri mukana peräti kaksi kuukautta. Näitä sukkia on neulottu muistaakseni autossa, anoppilassa, toisessa mummolassa, neuvolan, labran ja äitipkl:n odotustiloissa, leikkipuistossa, synnytysosastolla ja ainakin yhdessä kahvilassa. Kovin montaa silmukkaa en ole joka kerta ehtinyt neulomaan, mutta tässä ne nyt silti lopulta ovat, koon 40 perussukat ilman ihmeempiä kikkailuja. Lankaa kului 115 g.

Taustalla postisedän tällä viikolla tuoma tyynynpäällinen, tuota paljon puhuttua Isoisän puutarhaa. Samasta, mutta vihreäpohjaisesta kankaasta on tarkoitus saada verho olohuoneeseen, mutta tuossa tuo kangas vielä odottelee tuolin selkänojalla.

Pikkujuttuja

Kovin kummoisia eivät ole tämän rouvan taidot eivätkä tekeleet, mutta kummallisen paljon niistä on joskus iloa (ehkä myöskin muuta kuin vahingoniloa). Eskarilaiselle tein tätä tarkoitusta varten hankitun Satumetsä-palan jämistä jumppapussin, jottei hänen tarvitse kantaa suhteettoman kokoista reppuaan päiväkodin puolelle jumppatunneille. Muistaakseni koulussa tehtiin tällaiset ekaluokalla :)

Saman tytön toiveena on ollut Barbien tavalliset vaatteet. Hienoja mekkoja meillä on olemallaan. Lisäksi mummo (tai joulupukin muori) ompeli punaiset Valtra-haalarit traktorihommia varten, mutta muuten arkivarustusta on ollut melko vähän.

Kirjastosta löysimme tällaisen jo parikymmentä vuotta vanhan kirjan, jonka kaavoista otettiiin jo monet kopiot vastaisen varalle. Paitamekon kaavalla ompelin Marimekon trikoosta yöpaidan, jota on kuulemma tarvittu paljon.

Kynäpönttö

Lidlin espressopurkin kyljistä värittelin valkoiset tekstit mustalla tussilla ja päälle pyöritin halpaa washiteippiä (Clas Ohlsonilta, seinässä ei tahdo pysyä kiinni mutta purkin kyljessä nyt jo ainakin kaksi viikkoa). Purkissa asuvat kulta- ja hopeatussit, ehkä muistan niiden piilopaikan tämän blogimerkinnän avulla kun seuraavan kerran ovat minulta häveissä.

Istuinalusta

Päivähoidosta ilmoitetaan monesti edellisenä päivänä, että huomenna teidän lapsella pitäisi sitten olla sitä ja tätä mukana. Tästä seuraa kiirettä, kireää tunnelmaa ja myöhäinen reissu johonkin hypermarkettiin. Itse poistuin mukavuusalueeltani viime viikolla ja tutustuin Prisman urheiluvaateosastoon, eskarilaiselle kun piti etsiä jumppavaatteet (kuulemma t-paita ja sortsit olisi sopineet, mutta ei meidän tytöllä ole kuin farkkusortseja ja rimpsuhameita). Eilen tuli ilmoitus, että kerholainen tarvitsee mukaansa metsäretkelle istuinalustan, joka mahtuu reppuun. Eihän meillä sellaista ollut, eikä ollut paikallisessa Citymarketissakaan. Piti tehdä itse. Yritin etsiä muovifroteeta tai kerniä, mutta ainoat edellämainitut ovat käytössä vauvansängyssä ja kerniliinoista en tykkää yhtään. Lastenvaateketjun muovipussi löytyi ja isin vanha villakangastakki (olin säästänyt sen pannulappujen tms. sisukseksi). Lyhensin vähän pussia, leikkasin takin helmasta sopivan palan ja ompelin umpeen. Lopputulos on aika säälittävä, mutta roskista tehty, joten ei ainakaan säälitä heittää aikanaan menemään.

Tahranpoisto

Jos lapsen päästää kesäiseen aikaan ulos, sen vaatteisiin ilmaantuu voikukkatahroja. Ja jos sille antaa ruokaa, ilmestyy rasvatahroja. Tässä 5-vuotiaan yksivärisessä t-paidassa on reilusti molempia. Reikiä ei vielä ole, joten en haluaisi hyvää paitaa poiskaan heittää. Juju-lastenvaatekirjassa vastaava tilanne oli ratkaistu vanhoilla pitsiliinoilla, joita minulla ei kuitenkaan ole. Pöydänkulmalle oli jäänyt (muun roinan lisäksi) Bambu-kerä ja virkkuukoukku edellisen pienen virkkauspuuhan jäljiltä. Eilen päiväkahvia juodessa virkkasin siitä muutaman kukkasen ja nepä peittivät melkein kaikki tahrat alleen. Loppuja ei ehkä sitten niin huomaakaan ja lapsukainen saa eskariin päälleen ahkeran äidin tuunaaman paidan :D

Jäniksen uudet vaatteet

3-vuotiaan unikaverina on toiminut aikoinaan vauvalahjaksi saatu jänis nimeltään Tohvo. Viime viikolla Tohvo oli kirjoittanut pienen ostoslistan kauppareissua varten. Kauppakassi kuitenkin puuttui. Se syntyi kiintein silmukoin vanhasta Bambu-langasta. Seuraavaksi piti saada mätsäävä kaulahuivi (ei kuvassa) ja eilen vielä mekko.

Aaltopitsikaulaliina

Olin jostain syystä ostanut neljä kerää tuota edellisen postauksen Puro Batikia. Vaikka lanka on akryyliä, toisin sanoen plastiikkia, miellyttää se kuitenkin atooppista nahkaa eikä nyppyynny heti ensimmäisessä käytössä. Niinpäs sitten tein siitä itselleni syksyä odotellessa kaulahuivin. Muovipuikkojen ja akryylilangan nitinään olin jo tottunut puseroa neuloessa. Ohje löytyy täältä. Huivilla on mittaa arviolta 180 cm ja lankaa meni 128 g.

 Aiemmin neuloin samanlaisen turkoosista Rose Mohairista, mutta kyllä tämä uusi on nätimpi.

Paluu lomalta

Suurin osa kesästä on mennyt puoli- tai neljännesteholla pötsiä kasvatellessa enkä ole taaskaan raportoinut vähäisiä puuhasteluja. Viime viikolla sain lopulta aikaiseksi tämän.

Pipo on kuulemma kotoisin Varkaudesta jostakin pienemmästä seurakunnasta.

Nyt innostuin sitten päättelemään joitakin neuleita, joita nurkissa on lojunut. Tässä touko-kesäkuussa neulottu 5-vuotiaan pusero. Ohje SK 5-6/2013. Novitan Puro Batikin väri sopi mielestäni punatukkaiselle erinomaisen hyvin ja hän suostui jopa kuvaan neule päällään. Lankaa kului 135 g, aikaa varsin vähän: hidas nakkisormikin neuloi glukoosirasituksen aikana toisen kappaleen.

Mallin shortsit Lindex, otsatukan muotoilu omatoiminen.

Tiskirätit

Tässä nämä joita kehuin tehneeni, tätä ainaoikeaa epämääräisistä Bambu-keristä. Raitaa on sen verran kuin lankaa nyytissä. Isoimmalle tytölle on pieni kesäpusero neulottuna, vaan ei vielä koottuna. Jos sitten seuraavaksi niitä vauvajuttuja.

Röyhelöhuivi taas

Lahjaksi saatu oranssin ja ruskean kirjava Schoeller Tonia -kerä muuttui huiviksi. Tällä puolestani lahjon 60 vuotta täyttävän tädin. Ihan kivoja ja nopeita aivot narikkaan -juttujahan nämä on ja 100 g lankaa häviää varastoista nopsasti. 8 mm muovipuikot ja akryylilanka vain nitisevät aika ikävästi. Seuraavaksi ohjelmassa voisi olla jotain loppukesästä syntyvälle vauvalle?? Lankakauppaan en ole ehtinyt pitkään aikaan, ehkä sitten viimeistään kesälomalla, johon on aikaa kolme viikkoa. Sitä odotellessa neulon pois yksittäisiä Bambu-keriä ja niiden jämiä tiskiräteiksi. Sopivan aivotonta hommaa sekin.

Vielä sukat

Itselle Nallesta 3 mm bambuilla neulotut sukat päättelin lauantai-iltana. Nämäkin lojuivat keskentekoisina monta kuukautta. Eipä näissä muuten ihmeempää. Anoppilakäyttöön ajattelin. Jos nyt en hetkeen neuloisi sukkia, tai ainakaan ennen syksyn uusia lankoja.

Pride-peitto

Jo viime kesänä aloin virkata sateenkaarenvärisiä neliöitä torkkupeittoa varten. Niitä on valmistunut vaihtelevalla innostuksella ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Viime kuussa sain peiton lopulta kasattua ja langanpäät päättelin tällä viikolla.

Lankana siis tässäkin 7 veljestä Raita. Sateenkaarenväristä keskellä 7x11 neliötä eli hieman reilu 900 grammaa. 150 gramman keriä meni kuusi, loppuvaiheessa joutui vähän improvisoimaan keltaisella, oranssilla ja turkoosilla yksivärisellä. Reunoilla on keltaiset neliöt, yhteensä 40 kpl eli vajaa puoli kiloa. Virkkasin neliöt nurjalta kiinni keltaisella, jota meni sitten aika tarkkaan 600 g eli neljä kerää. Pieni mytty keltaista jäi jämälankapussiin, sateenkaarta ei yhtään.

Mittaa peitolle tuli suunnilleen 108 x 160 cm eli pienelle aikuiselle tai lapselle juuri sopivasti. Koekäytössä se on ollut jo keskeneräisenä. Tarkoitus on ollut viedä peitto mökille.

Peitto vauvalle

7 veljestä Raita -langoista on tullut neulottua muutama sukka- ja lapaspari. Olen sitten virkannut kerän jämät isoäidinneliöiksi. Nyt neliöitä oli kertynyt pieneksi peitoksi asti eli 30 kpl. Laskin tässä olevan seitsemää erilaista lankaa. Varastoista olisi löytynyt vielä kolmea muutakin, mutta värit eivät oikein natsanneet. Näyttää kuvassa vinommalta kuin onkaan, johtuneeko taustasta? Reunat päätin jättää ihan sellaisekseen, palat on kiinnitetty tummanharmaalla 7 veljeksellä nurjalta puolelta kiintein silmukoin. Jämälankoja kului tähän hommaan yli 300 grammaa. Peitolle on työn alla myös käyttäjä.

Edellisen postauksen huiveja tein viikonloppuna toiset kaksi. Viedään vaikka naapurin 6-vuotiaille synttärilahjaksi. Tänään yritän saada myös isomman peiton pääteltyä.

Huivit tytöille

3- ja 5-vuotiaille tytöille tein kevääksi huivit Novitan Pampula-langasta. Yhdestä 100 g kerästä pitäisi tulla yksi aikuisten huivi. Lapsille siitä tuli kaksi kuuden silmukan huivia.

Hame

5-vuotiaalle tein jo viime syksynä hameen vanhojen äitiyshousujen lahkeista ja resorista. Joustavaa vakosamettia siis ne housut. Jäi kaappiin odottelemaan resorin pienennystä, koska siinä vaiheessa oli aivan liian iso. Nyt kaivoin hameen kaapista ja sepä olikin ihan sopiva.

Vuoden viimeiset villasukat

Ankaran kehtuutuksen vallitessa nämäkin olivat jäädä raportoimatta. Joulunpyhinä anoppilassa tein valmiiksi nämä perussukat, jotka aloitin joskus aikaisin syksyllä. Mielestäni ruokakauppalangaksi erinomaisen väristä tämä raidallinen 7 veljestä, josta sitten 48 silmukalla ja 3,5 puikoilla noin 38 sukat. Eipä niissä sen ihmeempää.

Mitähän muuta olisin viime aikoina värkkäillyt?? Pride-peitoksi ristitty keltaisista ja sateenkaarenvärisistä isoäidinneliöistä koostuva viltti valmistuu pikkuhiljaa ja on yli puolenvälin. Pannunalusia tein vielä ainakin kahdeksan paria joululahjoiksi. Jotain muutakin keskeneräistä nurkissa pyörii ja yritän tehdä niitä valmiiksi sitä mukaa kun huvittaa.